Mitä eroa on päätöksellä ja lopputuloksella?

Blogimerkintä 20240729

Hyvä päätös ei muutu huonoksi; Huono päätös ei muutu hyväksi.

Howard & Abbas

Päätökseen viitataan usein siten, että se on vain valinta eri vaihtoehtojen välillä. Samaten usein johdatellaan, että jos jonkin asian lopputulos on ollut jollain mittarilla ”hyvä”, niin silloin tehty päätös tai olla tekemättä asia on ollut hyvä. Tämä ei ole kovinkaan tarkka kuvaus.

Päänsisäinen sitoutuminen tai aikomus ei myöskään ole päätös. Esimerkiksi voit pohtia irtisanoutumista töistä ja kirjoitat kirjallisen irtisanoutumisen sähköpostiin, mutta päätöstä irtisanoutumisesta ei varsinaisesti ole tehty ennen kuin painat lähetä-painiketta.

Painikkeen painamiseen asti voi vaihtaa mieltäsi vähin vaikutuksin, mutta kun painat painiketta päätös on tehty ja sitä ei välttämättä voi peruuttaa samoin kuin siihen käytettyjä resursseja.

On siis syytä tarkentaa, mitä päätös tarkoittaa. Päätösanalyysissä päätös kuvataan (vapaasti käännettynä/muokattuna) näin:

Päätös on valinta kahden tai useamman vaihtoehdon välillä ja johon kohdistetaan (osin tai täysin) peruuttamaton määrä resursseja.

Howard & Abbas

Eli esimerkiksi päätöksen ajatteluun käytetty aika on resurssi, joka kohdistetaan tekemään päätös valitsemalla kahden tai useamman vaihtoehdon välillä ja toteuttamalla ajateltu aikomus.

No mutta en minä päätä mitään, jos en tee jotain asiaa? Sekin on passiivinen päätös jättää jokin asia tekemättä (vertaa englanniksi sana ”omission”). Aina siis päättää valita (vaihtoehto 1) tekemättä jättämisen (omission) tai (vaihtoehdot 1…n) jonkin tekemisen (commission) yhden tai useamman vaihtoehdon väliltä.

Loppu hyvin, päätetty hyvin?

Hyvä lopputulos ei tarkoita hyvää päätöstä, eikä huono lopputulos tarkoita huonoa päätöstä. Hyvä tai huono lopputulos voi olla täysin huonon tuurin tai päätökseen liittyvien tunnistamattomien tekijöiden vaikutusten aikaansaamaa.

Perinteisen esimerkin mukaan voit olla juhlissa autolla ja voit päättää ottaa alkoholia tai et ota. Jos otat alkoholia ja päätät ajaa autolla kotiin, matka menee hyvin ja pääset ongelmitta kotiin nukkumaan, niin oliko auton ajaminen humalassa hyvä päätös? Todennäköisesti ei.

Jos taas päätät, että et ota alkoholia ja päätät ajaa selvin päin kotiin, mutta joudut onnettomuuteen, niin oliko päätös ajaa hyvä? Todennäköisemmin kyllä. Laadukas päätös toteutuu päätöksen hetkellä, eikä lopputulosten kautta.

Voimme siis vaikuttaa omalta osalta päätösten laatuun, mutta emmä välttämättä lopputuloksiin, koska epävarmuus voi vaikuttaa lopputulosten laatuun eri tavoin.

Voi siis tehdä laadukkaita päätöksiä ja silti saada huonoja lopputuloksia, ja luulla päätöksiä huonoiksi. Samaten voi tehdä pääasiassa laaduttomia päätöksiä ja saada pääasiassa hyviä lopputuloksia, ja ajatella päättävän hyvin vain koska on ollut onnekas.

Ei se lopputulos vaan se laatu

Päätöksenteon ja päätösten laadun määritettä käsittelin aikaisemmassa blogimerkinnässä. Logiikkaa päätösten laatuun tukee siis kolmijalkainen jakkara, jonka jalat ovat:

• Mitä voit tehdä (vaihtoehdot)
• Mitä tiedät (oma tietämys vaihtoehdoista ja mahdollisista vaikutuksista)
• Mitä haluat (omat preferenssit mahdollisista vaikutuksista)

Ei ole päätöstä, jos on vain yksi vaihtoehto, jos ei näe yhteyttä vaihtoehtojen ja mahdollisten tulevaisuuksien välillä, tai jos mahdolliset vaikutukset eivät merkitse mitään.

Keskeisin ero päätöksenteossa on siis päätöksen laadun ja lopputuloksen laadun välillä.