Tuhansien päätösten päivä: miten tehdään ja miten pitäisi tehdä päätöksiä?
Blogimerkintä 20240714
Päätöksiä tehdään tuhansia päivittäin ja suuri osa ihmisistä ajattelee olevansa hyviä tekemään päätöksiä. Tutkimukset ja ihan omaa päätöshistoriaa tarkastellen laadukkaiden päätösten tekeminen on vaikeaa. On siis hyvä tietää miten päätöksiä tehdään ja miten pitäisi tehdä.
Kuvaavat (descriptive) tieteet nimensä mukaisesti kuvaavat todellisuutta ja toimintaa miten ne esiintyvät. Ohjeellinen (normative) tiede taas yrittää tunnistaa edeltävien osalta, että miten niiden pitäisi esiintyä.
Esimerkiksi matematiikassa voidaan numeroilla laskea erilaisia laskutoimituksia. Ordinaalisilla numeroilla voi ilmaista järjestystä (>,<,=), mutta ordinaalisilla numeroilla ei voi tehdä esimerkiksi yhteenlaskua, vähentämistä, jakamista tai kertomista.
Kuitenkin, ordinaalisia kerrotaan yhteen esimerkiksi (pääasiassa operatiivisten) riskien arviointimalleissa (pääasiassa riskimatriisi). Eli käytännössä asioita voidaan tehdä jollain tavalla (miten), mutta olemassa on tiettyjä sääntöjä asioiden tekemisen suhteen (miten pitäisi).
Eli normien kautta voi tarkastella onko toimittu oikein. Jos ei ole normeja, niin on vaikea kuvata onko virhettä tehty. Päätösanalyysi tarjoaa siis omalta osaltaan normeja päätöksentekoon.
1,2,1,2…kuulevatko aivon systeemit?
Päätösanalyysissä (Howard & Abbas, 2016) toimintaan johtavat valinnat muodostuvat kahden systeemin vuorovaikutuksen kautta. Harkitseva (deliberative) ja tunteellinen (affective) ovat keskeiset järjestelmät, jotka ovat monelle mahdollisesti tutumpia Kahnemanin nopean (system 1) ja hitaan (system 2) ajattelun kautta.
Tunteellinen, tai nopea, systeemi on vanhempi ja on motivoitunut enemmän selviytymiseen liittyvistä asioista: esimerkiksi nälkä, pelko ja lisääntyminen. Harkitseva, tai hidas, systeemi taas on muodostunut ihmisille tunteellisen systeemin jälkeen, ja vastaa järkeilystä enemmän ajattelua vaativien päätösten suhteen.
Molemmat systeemit toimivat siis samaan aikaan ja yrittävät päästä tasapainoitellen tavoiteltuun toimintaan. Tietoisesti voi vaikuttaa esimerkiksi tahdoinvoimalla järkiperäiseen puoleen, mutta toisaalta ei-tietoiset tekijät, kuten stressi ja kognitiivinen ponnistelu, vaikuttavat tunteelliseen puoleen.
Esimerkiksi voit pohtia jonkin epäterveellisen asian syömistä ja käyttää tahdonvoimaa sen järkeilyyn, että se ei ole hyvästä. Kuitenkin, tilanteesta riippuen voit olla niin stressaantunut, esimerkiksi nälästä johtuen, että tunteellinen puoli vie voiton.
Tästä johtuu esimerkiksi se, että ennen kunnon ruokaa on negatiivinen mielentila ja ruoan jälkeen positiivinen mielentila, jotka taas vaikuttavat päätöksiin ja käsityksiin niihin liittyvistä epävarmuuksista.
Moderni aika vaatii modernia ajattelua
Nykyaikana päätöksiä pitää tehdä asioista, joita ei aikaisemmin ollut olemassa ja toisaalta myös samoista asioista. Esimerkiksi ruoan saaminen on aikaisemmin rajatumpaa, mutta nykyään erityisesti kehittyineimmissä maissa kaloripitoista ruokaa on saatavilla kellon ympäri.
Siispä historiallinen, tunteellinen systeemi tahtoisi ahmia ruokaa, kun sitä on saatavilla ja tämä johtaa joidenkin osalta ylensyömiseen. Epäterveellinen syöminen voi taas aiheuttaa vaikutuksia terveyteen eri tavoin.
Toisaalta taas pitäisi pystyä tekemään päätöksiä vaikka rahankäytön suhteen, jossa esimerkiksi sijoittamiseen liittyy paljon epävarmuuksia kaukaisen tulevaisuuden mahdollisen voiton tai tappion osalta.
Vastapainona taas mieluummin joku ostaa nyt heti jonkun kivan jutun, joka osin kuvaa nykyajan välittömän mielihyvän saamista (mahdollisesti paremman, vaikkakin epävarman, tulevaisuuden kustannuksella).
Mikä tapa vahvistaa?
Kukin tietää tehneensä virheitä omissa päätöksisään ja syy siihen on esimerkiksi kehittyneet, tai nykyaikaan kehittymättömät, tavat tehdä päätöksiä. Lisäämällä kyvykkyyttä ajatella selvästi päätöksiään hyödyttää meitä ja meidän läheisiä läpi elämän. Parempi siis aloittaa tutkimaan, miten päätöksiä pitäisi tehdä.
Better not begin, but if you begin better finish
Itäinen sananlasku